Kasvatustieteen tohtori, luokanopettaja Sami Löfgrén on saanut OKKA-säätiöltä 1 500 euron apurahan väitöskirjan aineistonkeruuta ja -analyysia varten. Apuraha myönnettiin tutkimustyön alkuvaiheeseen vuonna 2016 ja väitöstilaisuus toteutui lokakuussa 2023. Löfgrénin tutkimus käsittelee toisen asteen ammattiopiskelijoiden työelämässä tarvitsemia kompetensseja sekä niiden oppimista ja opettamista. Tällä hetkellä Sami Löfgrén työskentelee yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan keskuksessa ja jatkaa myös tutkimusta työelämän osaamistarpeiden parissa.
Sami Löfgrén on Turun yliopistosta valmistunut luokanopettaja, joka suoritti osan tutkinnostaan Saksan Freiburgissa Albert-Ludwigs-Universitätissa. Opintojen vapaaehtoisen harjoittelun Löfgrén suoritti Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Luksian hallinnossa.
”Halusin tutustua ammatilliseen koulutukseen, josta minulla ei ollut mitään aiempaa kokemusta. Ihastuin kertaheitolla ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuteen, monipuolisuuteen ja läheisiin työelämäyhteyksiin. Päädyin jopa tekemään pro-graduni toisen asteen ammattiopiskelijoiden osaamistarpeista”, Löfgrén kertoo.
Pro gradu -työn hengessä ja väitöskirja tavoitteenaan Sami Löfgrén alkoi tutkia toisen asteen tekniikan alan ammattikoulutuksesta valmistuvien työelämässä tarvitsemaa laaja-alaista osaamista: mitä valmistuvien tulisi oppia, mitä he tosiasiassa oppivat ja kuinka oppimisympäristö voi tukea opiskelijoiden oppimista.
”Laaja-alaisella osaamisella tarkoitan tietoja, taitoja ja asenteita, jotka ylittävät ammattialarajat ja jotka auttavat yksilöä sopeutumaan uusiin ja tuntemattomiin työ- ja elämäntilanteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaaliset-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot, asenteet sekä kyky ja halu oppia. Koska aihealue oli laaja, oli väitöskirjani moninäkökulmainen ja monimenetelmäinen. Tutkin opiskelijoiden itsensä, työnantajien ja ammattiopettajien näkemyksiä aiheeseen. Käytin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä”, Löfgrén kuvaa tutkimustyötään.
Tutkimuksen mukaan tekniikan alan ammattikoulutuksesta valmistuvat ovat osaamiseltaan hyvin eritasoisia. Pieni osa heistä on huippuosaajia, joilla sekä alan perusosaaminen että laaja-alainen osaaminen ovat erinomaisesti hallussa. Merkityksellisintä on kuitenkin kyky ja halu oppia, sillä yhteiskunnan ja työelämän muuttuessa työelämän osaamistarpeet tarkentuvat jatkuvasti.
”Työnantajien ja opettajien mukaan on huolestuttavaa, että peruskoulusta tullessaan jo yhä useampi opiskelija on heikko oppija. Luku- ja kirjoitustaito sekä matematiikan perusteet ovat hyvin puutteellisia. Myöskään motivaatiota opiskeluun tai työhön ei välttämättä löydy. Erityisen huolestuttavaa on, että osa opiskelijoista halveksii käytöksellään toisia ihmisiä. Epäkunnioittavasti toisia kohtaan suhtautuvat nuoret karsiutuvat viimeistään työharjoitteluissa, eivätkä siten työllisty. On epäselvää, mikä heidän osansa yhteiskunnassa lopulta on”, Löfgrén pohtii.
Väitöstutkimuksen mukaan oppimisympäristö myötävaikuttaa suuresti oppimiseen. Pedagogisen harjaantumisen lisäksi erityisen hyödyllistä on opiskelijoiden saama sosio-emotionaalinen tuki: opiskelijat voivat voittaa henkilökohtaiset vastoinkäymisensä ja keskittää energiansa opiskeluun. Kun opiskelijat tuntevat tulleensa tasavertaisesti kohdelluiksi, he ryhtyvät yrittämään enemmän ja huomaavat, että heitä arvioidaan heidän toimintansa eikä persoonansa mukaan. Kannustava palaute on tärkeää motivaatiolle ja myönteinen oppimisilmapiiri tekee epäonnistumisesta turvallista ja oppimisesta iloista. Yhdessä opiskelijoiden kokema sosiaalinen tuki, tasavertaisuus, kannustus ja myönteinen oppimisilmapiiri selittivät tutkimusaineistossa miltei puolet opiskelijoiden laaja-alaisen osaamisen oppimisesta. Merkityksellistä onkin se, miten opiskelijoita kohdellaan.
”Kaiken kaikkiaan opin, kuinka monitahoinen ilmiö osaaminen on. Siihen on useita näkökulmia, mikä on samaan aikaan rikkaus ja kirous: lopullista varmuutta työelämässä tarvittavasta osaamisesta tuskin saadaan. Tärkeintä osaamiskeskustelussa on, että sitä käyvät luottaisivat toisiinsa ja pyrkisivät löytämään pienimpiä yhteisiä nimittäjiä, joiden varaan yhteinen näkemys osaamistarpeista voidaan rakentaa. Kysymys on lopulta siitä, mitä opiskelija saa mukaansa koulutuksesta, ja siitä, pärjääkö hän saamallaan osaamisella työelämässä ja yksityiselämässään. Mielestäni jokaisen on voitava tuntea pärjäävänsä”, Löfgrén toteaa.
Apurahanhakijoille Sami Löfgrén toivoo sitkeyttä sekä uskoa itseensä ja omaan aiheeseensa. Ilman tutkimustyön alkuvaiheessa OKKA-säätiöltä saatua apurahaa tutkijanuran aloitus olisi Samille ollut henkisesti paljon vaikeampaa.
Tässä sitä nyt ollaan ihka oikea tohtorismies. Kaikki vaiva oli sen väärti!
Väitöskirja on ladattavissa Helsingin yliopiston Helda-palvelun kautta täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9946-1