Luokanopettaja, erityisopettaja ja virka-apulaisrehtori, KM Tiina Luomanen on työskennellyt noin 15 vuotta myös rehtoreiden, esihenkilöiden, johtajien ja johtoryhmien työnohjaajana, coachina ja työyhteisösovittelijana. Tällä hetkellä Luomanen on opintovapaalla.
”Pari vuotta sitten ymmärsin, miten valtava muutos koulumaailmassa on tapahtumassa ja millainen vaikutus muutoksella on ihmisten hyvinvointiin, työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Lähdin tuolloin opiskelemaan työ- ja organisaatiopsykologiaa sekä henkilöstöjohtamista”, Luomanen kertoo.
Opinnoissaan Tiina Luomanen tutustui kompleksisuusteoriaan ja viimeisimpiin neurotieteen tutkimuksiin. Googlen Project Aristotle -hanke vahvisti käsitystä siitä, että tärkeintä ei ole se, ketkä työtä yhdessä tekevät, vaan se, miten yhteistyö toimii.
Tiina Luomanen kertoi kollegoilleen havainnoistaan, jotka hän näki olevan organisaation uudistumiskyvykkyyden ja tunneälykkyyden taustalla. Nämä ajatukset resonoivat kollegoissa ympäri Suomen ja he halusivat kuulla aiheesta lisää. Työstä irrottautuminen oli monelle hankalaa ja myös pitkät matkat olivat esteenä koulutuksiin osallistumiselle. Tästä syntyi Luomaselle idea hakea apurahaa verkkokoulutuksen kehitystyöhön.
OKKA-säätiö myönsi keväällä 2020 Tiina Luomaselle apurahan Uudistumiskykyisen ja tunneälykkään toimintakulttuurin johtaminen ja rakentaminen -verkkokoulutusten rakentamiseen johtamisen ja esihenkilötyön tueksi. Luomanen kehitti kuudesta eri dimensiosta koostuvan mallin, joka huomioi toimintaympäristön, tekemisen, osaamisen ja taidot, arvot ja uskomukset, identiteetit ja verkostot. Apuraha mahdollisti verkkokurssien käsikirjoittamisen ja osaamisen hankkimisen erilaisista sähköisistä alustoista.
”Ensimmäiset videointiyritykset eivät todellakaan onnistuneet ja vaati yllättävän paljon perehtymistä, jotta videoista vähitellen alkoi tulla käyttökelpoisia. Apuraha rohkaisi perehtymään verkkokouluttamiseen yhä paremmin ja niitä taitoja tarvittiinkin sitten enemmän kuin kukaan osasi aavistaa, kun käytännössä lähes kaikki koulutukset siirtyivät etäyhteyksien päähän”, Luomanen kuvaa kehitysprosessia.
Perehtyminen organisaation uudistumiskyvykkyyteen, tunneälykkyyteen ja systeemisyyteen toi näkyväksi sen, että tämän päivän koulujen toimintakulttuuri ja johtaminen edellyttävät aivan uudenlaisia työyhteisötaitoja ja osaamista. Tällä on vaikutusta myös opettajien ja rehtoreiden identiteettiin. Verkkokoulutusta rakentaessa Luomanen havaitsi, miten samanlaisia suuret kysymykset ovat kaikkialla suomalaisissa kouluissa ja kuinka valtavan muutoksen edessä tällä hetkellä ollaan.
”Hienoinkaan verkkokoulutus ei korvaa läsnä olevia ihmisiä ja sitä energiaa, jota kouluttajana saan kollegoistani ja koulutukseen osallistuvista asiantuntijoista”, Luomanen toteaa.
Jatkosuunnitelmistaan Tiina Luomanen kertoo näin:
”Kun tieni vei yhä syvemmälle kompleksisuustieteen maailmaan ja ymmärsin, että nimenomaan sieltä löytyy pitkälti selitys monien opettajien hämmennykseen, uupumiseen ja ajatukseen siitä, että oma työ ei ole enää sitä, mihin aikoinaan on saanut koulutuksen, innostukseni kasvoi entisestään. Haaveilen aiheeseen liittyvistä jatko-opinnoista ja luotan, että edessä on monia innostavia hetkiä aiheeseen liittyen.”
Opettajan työ on tänä päivänä erittäin vaativaa ja opettajilta odotetaan paljon. Luomasen mielestä on hienoa, jos on mahdollisuus pysähtyä jonkin itseään kiinnostavan teeman äärelle oppimaan ja ymmärtämään lisää. On turha luulla, että se, mikä kiinnostaa tai mietityttää itseään, ei olisi muiden mielessä. Yksityinen on lähes aina myös yleistä. Luomanen rohkaiseekin hakemaan apurahaa ja sen avulla kehittämään omaa ja yhteistä ammatillista identiteettiä.
Opettajan työ ja sen kehittäminen on maailman merkityksellisin tehtävä!