FT, vanhempi yliopistonlehtori Arto Hellas Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta on ensimmäinen Nokia-OKKA Educational Recognition Award in ICT-tunnustuspalkinnonsaaja. Tieto- ja viestintätekniikan ansiokkaasta opetuksesta suomalaisessa yliopistossa myönnettävä tunnustuspalkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Palkinnon myöntämisen kriteereinä ovat tieto- ja viestintätekniikan opetuksen erinomaisuus ja innovatiivisuus, pedagoginen lähestymistapa opiskelijoiden innostamiseen sekä koulutuksen panos yhteiskunnan ja työelämän tarpeiden täyttämiseen.
Arto Hellasta palkinnon saajaksi ehdotti professori Petri Vuorimaa. Perusteluissaan Vuorimaa tuo esille, että Arto Hellas on poikkeuksellisen sitoutunut ja innovatiivinen opettaja. Hän on uudistanut opetusta ja kehittänyt uusia, ajankohtaisia FITech-kursseja, jotka tarjoavat olennaisia taitoja moderniin ohjelmistokehitykseen. Arto Hellas on edelläkävijä digitaalisessa opetusmateriaalissa ja -alustoissa. Hellas tutkii myös aktiivisesti tietokoneavusteista opetusta ja soveltaa tutkimustuloksia käytäntöön.
Opettajaksi sattumalta
Tietotekniikka-ala kiinnosti Arto Hellasta jo nuorena, sillä ala tarjosi mahdollisuuden luoda uutta ikään kuin tyhjästä – vain omat kyvyt ja ideat määrittelivät, mitä voi tehdä. Syksyllä 2009 opintojen viimeistelyvaiheessa Hellas aloitti Helsingin yliopistossa opetusassistenttina ja päätyi pian mukaan tiimiin, joka uudisti ohjelmoinnin perusopetusta.
”Koen saaneeni paljon luottamusta ja tukea – tästä iso kiitos kollegoilleni – ja ajan myötä opetusvastuuni kasvoi. Muutaman vuoden kuluttua minulla oli jo useampi kurssi vastuullani, ja tein lopulta väitöskirjan tietotekniikan opetukseen liittyen. Vuonna 2017 aloitin yliopistonlehtorin tehtävässä Helsingin yliopistossa. Syksyllä 2018 kollegat vinkkasivat Aalto-yliopistossa avautuvasta lehtorin paikasta, jota hain ja tulin sattumalta valituksi”, Hellas kertoo etenemisestään opettajan tehtävissä.
Opettajan työssä Hellasta motivoi ennen kaikkea oppimisen ilo ja ihmiset. Lisäksi häntä inspiroi tietotekniikka-alan jatkuva kehitys sekä mahdollisuus uudistaa ja kehittää opetusta.
”Opetustyössä on erityisen hienoa se, että voi kehittää ja tutkia opetusteknologioita ja -menetelmiä, joiden vaikutuksen oppimiseen näkee joskus jo seuraavana päivänä. Pidän myös järjestelmäkehityksestä, ja työssäni kehitänkin oppimisalustoja. Tämä palvelee samalla suoraan myös opetustani ja auttaa pitämään taitoni ajan tasalla”, Hellas pohtii.
Mukana uudistamassa opetusta
Hellas kertoo olleensa onnekas saadessaan tehdä työtä eri vaiheissa upeiden kollegoiden kanssa. Hän nostaa esiin kolme esimerkkiä yhteistyöstä ja kehitystyöstä:
1. Tehostetun kisällioppimisen menetelmä
Vuonna 2010 Arto Hellas, Matti Paksula ja Matti Luukkainen kehittivät tehostetun kisällioppimisen menetelmän (Extreme Apprenticeship), jossa kognitiivisen kisällioppimisen malli tuotiin ohjelmoinnin opetukseen. Menetelmä mahdollisti yksilöllisen ohjauksen skaalaamisen sadoille opiskelijoille, ja sen käyttöönotto vähensi keskeyttämisprosentteja merkittävästi verrattuna aikaisempaan lähestymistapaan. Menetelmä on nykyisin myös maailmalla käytössä.
2. Avoimet verkkokurssit ja MOOC-väylä
Toisena esimerkkinä Hellas mainitsee useiden, kaikille avoimien verkkokurssien (MOOC) kehittämisen, mukaan lukien ensimmäisen eurooppalaisen MOOCin tekemisen. Ohjelmoinnin oppimiseen keskittyneessä MOOCissa ainutlaatuisena piirteenä oli myös se, että kurssi toimi pääsykoeväylänä Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen opintoihin (ns. MOOC-väylä). Tietojenkäsittelytieteen laitoksen silloinen opintoesimies Jaakko Kurhila oli keskeisessä roolissa, sillä hän huolehti valintaprosessin hallinnollisista järjestelyistä. Kurssia seurasi useampi muu kaikille avoin verkkokurssi, kurssien helppo käyttöönotto kouluissa, sekä Helsingin yliopiston MOOC-keskuksen perustaminen. Pelkästään Ohjelmoinnin MOOC on vuosien aikana saavuttanut vähintäänkin satoja tuhansia oppijoita.
3. Generatiivinen tekoäly opetuksessa
Viimeisimpänä muutoksena on ollut generatiivisen tekoälyn mukaantulo tietotekniikan opetukseen. Hellas ja tutkimus- ja opetusyhteistyökumppanit, mukaan lukien Sami Sarsa, Juho Leinonen ja Paul Denny, ovat olleet kansainvälisiä pioneereja generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä tietotekniikan opetuksessa jo ennen kuin generatiivinen tekoäly oli nykyisen kaltaista valtavirtaa. Heidän työnsä on havainnollistanut myös sitä, miten yritysmaailma seuraa akateemista kenttää: kun GitHub ilmoitti GitHub Copilotin olevan ilmainen opettajille, työ sai kiitosta ja sitä käytettiin esimerkkinä.
Hellaksen ja hänen ryhmänsä viimeaikainen työ on keskittynyt Aalto OpenCS -oppimisympäristöön (https://opencs.aalto.fi).
Tietotekniikan opetuksen tulevaisuus
Tietotekniikan opetuksessa on tällä hetkellä käynnissä generatiivisen tekoälyn mahdollistama murros. Hellaksen mukaan opetusta ja oppimista tulisi kehittää niin, että alan koulutuksen saaneet osaavat hyödyntää uusia työkaluja sekä tehokkaasti että kriittisesti.
”Tässä on oikeastaan kolme kriittistä haastetta, joihin näen meidän seuraavaksi pureutuvan: (1) itsesäätely- ja opiskelutaitojen korostaminen ja kehittäminen maailmassa, missä helpot vastaukset ovat saatavilla napin painalluksella; (2) syvällisen käsitteellisen ja järjestelmien välisen vuorovaikutuksen ymmärryksen kehittäminen niin, että pystyy delegoimaan ja validoimaan toteutustehtäviä; ja (3) kriittisen arviointi- ja validointiosaamisen kehittäminen, joiden avulla voidaan hahmottaa delegoitujen tuotosten laatu ja tehdä järkeviä päätöksiä seuraavista askeleista”, Hellas arvioi.
Hellas toteaa, että tämä edellyttää vahvaa perusosaamista sekä opetussuunnitelmien, arviointikäytäntöjen ja oppimisympäristöjen konkreettista uudelleenarviointia. On myös yhä avoin kysymys, missä vaiheessa tekoäly kannattaa integroida opiskeluun. Murroksen ymmärtäminen ja hyödyntäminen edellyttää rohkeutta kokeilla ja seurata vaikutuksia – juuri sitä, mitä opetuksen kehitystyö on.
Tohtori Arto Hellas on vaikuttanut merkittävästi alalla, joka on erityisen tärkeä Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamisessa. Laadukas ja innostava opetus tuottaa tulevaisuuden osaajia niin yliopistolle kuin yrityksille. Haluamme tällä palkinnolla kunnioittaa Hellasta Suomen tulevaisuuden rakentajana ja hänen pitkäjänteistä työtään tietotekniikan koulutuksen edistämisessä.
Nokia Säätiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Uusitalo