Ammattikasvatuksen
aikakauskirja

Tuleeko koulutusviennistä uusi Nokia?

Seija Mahlamäki-Kultanen
Johtaja, dosentti, FT
Hämeen ammattikorkeakoulu
seija.mahlamaki-kultanen(at)hamk.fi 

Toivottavasti ei.

Nokia-kielikuvalla kannustettiin joitain vuosia sitten suomalaisia aktivoitumaan koulutusviennissä ja luomaan uutta, loistokasta ja globaalisti tunnettua liiketoimintaa.

Kielikuvat korostavat aina ilmiön yksittäisiä piirteitä ja jättävät toiset huomiotta. Nokia-vertauksella tavoiteltiin liiketoiminnan raketinkaltaista kasvua ja suurta kokoa monen muun hyvän asian ohessa. Nokia on iso; moni erikoistunut alihankkija riippuu sen menestyksestä. Oliko se jo liian iso ja sen aaltoliikkeet liian suuret pienen maamme koulutusviennin vertauskuvaksi?

Huomiotta kielikuvan keksimisessä jäi syvempi analyysi koulutuksen viennin luonteesta. Vieläkään ei ole kattavasti tutkittu onnistuneita tapauksia, puhumattakaan laajaa  kokonaistilannetta. 

Koulutuksen viennistä puhuvat “kaikki“ ja monet sen suhteen ponnistelevatkin. Pian saamme myös opetus- ja kulttuuriministeri Kiurun asettaman selvitysryhmän muistion. Tietopohjaa tilanteesta alkaa kertyä.

Meillä on monia menestystekijöitä. Olemme olleet varhain kehitysyhteistyössä, rauhanturvaajina ja EU:n alusta asti sen aktiivisimpia koulutuksen kehittämishankerahoitusten hakijoita. Paljon olemme oppineet kansainvälisyydestä ainakin englannin kielellä. Pisa-menestys on tuonut tunnettuutta maalle ja sen peruskoululle.

Korkeakoulujen lukuvuosimaksukokeilu oli silti pettymys: Pisa-menestys ei houkuttele Suomeen massoittain maksavia aikuisia tutkinto-opiskelijoita. EU-hankekokemus myös kangistaa ja häivyttää asiakasta.

Nähtäväksi jää, miten mielikuva Suomesta tietotekniikan ja oppimisen pelillisten sovellusten edelläkävijänä saadaan lentoon ja liiketoiminnaksi.

Koulutusviennin organisoituminen on nopeasti kehittyvässä vaiheessa. Murros tavallisesti tarvitaankin, jotta uutta syntyy. Alalle syntyy nopeasti pieniä yrityksiä ja toisaalta isot koulutusorganisaatiot verkottuvat väljän sopimuspohjaisesti tai perustavat projekteja sekä pysyvämpiä yhteisyrityksiä.  Tavoitellaan yhtäältä ketterää asiakaslähtöisyyttä ja toisaalta suurta monialaisen ison organisaation toimitusvarmuutta. Maailmalla riittää markkinoita monenlaisen yrittäjän tavoiteltavaksi, kun vain osuu valinnoissaan oikeaan. Siksi uskon mieluiten keskikokoiseen kameleonttiin koulutusviennin vertauskuvana, vaikkei se olekaan Suomen maaperässä syntynyt.